keskiviikko 11. syyskuuta 2013

Rintojen polttaminen tekee tytöistä sijaiskärsijöitä

Aloitin syyskuun alussa puolen vuoden määräaikaisuuden Plan Suomen verkkotoimittajana. Mutta ei huolta, en aio lobata työnantajani kampanjoita täällä. Blogini keskittyy edelleen aihepitoisesti kehityskysymyksiin. Tämä postaus liippaa kuitenkin nykyistä työnantajaani, sillä viime viikolla jouduin työni ohella perehtymään jälleen yhteen haitalliseen tapaan, jolla tyttöjen elämää vahingoitetaan: rintojen silittämiseen tai tarkemmin ilmaistuna niiden polttamiseen.

Olen aiemmin kirjoittanut artikkelin tyttöjen sukupuolielinten silpomisesta juttumatkaltani Etiopiaan vuonna 2006. Etiopia kuuluu yhteen ikävimmistä maista, joissa suuri osa tytöistä joutuu läpikäymään silpomisrituaalin edelleen. Maassa toimii kuitenkin lukuisia järjestöjä, jotka työskentelevät sitkeästi tapaa vastaan. Etiopiassa näkemäni järjestöjen videot silpomisista ovat ehkä järkyttävimpiä videoita, joita olen koskaan joutunut katsomaan.

Koulunäytelmiä käytetään hyväksi taistelussa haitallisia tapoja vastaan. Kuva: Minttu-Maaria Partanen


Sukupuolielinten silpominen on tunnetumpi tyttöihin kohdistettu haitallinen tapa kuin rintojen polttaminen, (englanniksi breast ironing). Rintojen polttaminen on käytössä erityisesti Länsi- ja Keski-Afrikassa. Tyttöjen äidit polttavat kuumilla esineillä, kuten kivillä, tytärtensä rintoja, jotta ne eivät kehittyisi. Polttamisen ajatellaan suojelevan tyttöjä raiskauksilta, koska kehittyvät rinnat houkuttelevat miehiä ja saavat heidät ajattelemaan, että tyttö on valmis seksiin. Polttaminen aiheuttaa tytöille pysyviä arpia, rintojen alikehitystä ja myöhemmin imetysongelmia. Se tuottaa tytöille pysyvää kipua. Tapa on yleisin Kamerunissa, mutta sitä esiintyy myös muissa Keski- ja Länsi-Afrikan maissa. On paradoksaalista, että tapa on viime vuosina yleistynyt, koska parantuneen ravinnon takia tytöt kehittyvät aiempaa nuorempina. Yhä useammat tytöt pääsevät myös kouluun, joten äidit pelkäävät heidän joutuvan entistä helpommin raiskausten uhreiksi.

Tapa on jälleen yksi esimerkki ongelmasta, jota yritetään ratkaista väärästä päästä. Äidit ajattelevat suojelevansa tyttöjä vahingoittamalla heitä. Heikoimmassa asemassa olevia on helpompi muuttaa kuin niitä, joiden pitäisi ottaa vastuu teoistaan: miehistä. Haitalliset perinteet, kuten sukupuolielinten silpominen tai rintojen polttaminen, lähtevät ajatuksesta, jossa tytön seksuaalisuus on hänessä oleva haitallinen asia, joka on peitettävä tai poistettava tytön suojelemiseksi. Ajatusmalliin kuuluu kuva miehestä, joka ei halua tai kykene hallitsemaan seksuaalisuuttaan vaan purkaa sen väistämättä tyttöihin. Ajatusmalli paljastaa sen, miksi haitallisia tapoja ei korjata ainoastaan naisiin ja tyttöihin kohdistuvilla toimilla. Tasa-arvotyössä on tärkeintä muuttaa molempien sukupuolten käytöstä ja ajattelumallia.

Kun lukee tarinoita käsittämättömistä tavoista, joita ei edelleenkään ole saatu kitkettyä, on helppo liukua epätoivoon. Uskon kuitenkin vahvasti, että monet asiat parantuvat jatkuvasti sekä kehitysmaissa että länsimaissa. Aina kehitys ei ole nopeaa tai helppoa, mutta jotain kehitystä tapahtuu koko ajan. Ideologiani on kirjattu blogin nimeen. Kehitysmaista löytyy Mezemir Yordanoksen kaltaisia rohkeita tyttöjä, jotka valmiita pistämään itsensä likoon tärkeiden asioiden puolesta. Haluaisin itse olla yhtä rohkea.