Kenialainen ruusu kukittaa valmistuvat Suomessa

Nyt eletään ruusukaupan kiireisintä aikaa. Lukioista ja ammattikouluista valmistuvat saavat sylikaupalla ruusuja. Omista ylioppilasjuhlistani on jo aikaa, mutta en ole koskaan saanut yhtä paljon ruusuja kuin tuona päivänä. Kun painoin ylioppilaslakkini päähän 2000-luvun alkupuolella, minulle ojennetut ruusut olivat pääosin kotimaisia. Toisin on tänään.

Suomalainen ruusu piti pintansa kukkakaupoissa pitkään, mutta 2000-luvulla sen viljelymäärät ovat romahtaneet. Muiden leikkokukkien tuotanto väheni jo EU-jäsenyyden myötä 1990-luvun puolessa välissä, mutta kotimainen ruusu pystyi kilpailemaan pitkään ulkomaisille tuontiruusuille. Nyt Kauppapuutarhaliitto arvioi, että syksyllä ruusutuotanto romahtaa Suomessa lopullisesti. Tänä vuonna suomalaisia ruusuja tuotetaan enää vain neljä miljoonaa kappaletta, kun ulkomailta tuodaan jo 30 miljoonaa ruusua. Afrikkalainen Reilun kaupan ruusu on ollut menestystarina Suomessa. Reilun kaupan mukaan ruusu on myyntimääriltään yksi merkittävimpiä reilun kaupan tuotteita.

Suomalaisten ostamista ruusuista valtaosa tuotetaan Keniassa Naivasha-järven alueella. Kenian ruusuteollisuus on ollut pitkään ympäristö- ja ihmisoikeusjärjestöjen hampaissa. Kukkatuotanto kuluttaa alueiden vesiveroja kestämättömästi, ruokatuotanto kärsii, kun maa varataan leikkokukkatuotantoon, ja työntekijät saavat torjunta-aineista vakavia terveysongelmia. Myös työoloissa on puutteita.

Kenialaisten ruusujen tuotanto-olosuhteista on puhuttu paljon, mutta vähemmälle huomiolle on jäänyt ulkomaalaisten yritysten osuus tuotannossa. Viime vuosina erityisesti intialaiset ruusuyritykset ovat marssineet maailmanmarkkinoille ja Afrikkaan. Maailman suurin ruusuntuottaja on intialainen Karuturi Global -yhtiö. Se tuottaa vuosittain yli 450 miljoonaa ruusua pääosin Keniassa ja Etiopiassa. Yhtiö on vuokrannut Etiopiassa laajoja viljelyalueita ruusuntuotantoon erittäin edullisilla sopimuksilla jopa 90 vuodeksi. Etiopia kärsii jatkuvista ruokatuotannon ongelmista, joten viljelymaan vuokraaminen intialaisille yrityksille on herättänyt paljon kritiikkiä. Kukat kun vievät tuottoisimmat alueet ja kasteluvedet kuivuudesta kärsivästä maasta.

Reilun kaupan ruusu on tavallista afrikkalaisruusua eettisempi vaihtoehto. Se takaa tuottajalle ja työntekijälle paremman tulon tuotteesta, mutta ympäristökysymyksissa ja maankäyttöön liityvissä asioissa sertifikaatti ei ole tiukimmasta päästä. Kukkien kohdalla sertifikaatti ei esimerkiksi ota kantaa omistussuhteisiin. Kukkakaupassa asioivan on hyvä pohtia, millaisen ja missä tuotetun kukan valmistuvalle haluaa ostaa.

Nokia varmistelee asemiaan kehittyvillä markkinoilla

Seurasin tänään Nokian uuden puhelimen julkistustilaisuutta. Tein aiheesta jutun Nelosen Uutisiin. Nokia julkisti uuden halvan älypuhelinmallin, Asha 501:n, ja uuden käyttöjärjestelmän. Sadan dollarin puhelimella yhtiö tavoittelee erityisesti kehittyviä markkinoita Aasiassa, Afrikassa ja Lähi-idässä. Halpapuhelinten maailmanmarkkinoilla Nokia on myyntimääriltään toiseksi suurin yritys heti Samsungin jälkeen. Uuden halpapuhelinmallin avulla se haluaa varmistaa asemiaan kehittyvillä markkinoilla.

Maailmanpankin mukaan viime vuonna Afrikassa oli jo 650 miljoonaa kännykän käyttäjää. Määrä on enemmän kuin Euroopassa tai Yhdysvalloissa. 2000-luvulla afrikkalaisten kännykänkäyttäjien määrä 40-kertaistui. Matkapuhelin on monen afrikkalaisen tärkein omaisuus. Niiden merkitystä kasvavissa kaupungeissa ei voi väheksyä. Asuessani muutama vuosi sitten Namibiassa monet nuoret kertoivat lataavansa ennemmin puheaikaa kännyköihinsä kuin ostavansa uusia vaatteita tai kalliimpaa ruokaa.

Kännykät ovat luoneet uusia palveluita alueille, joissa niitä ei ole aiemmin ollut. Maailmanpankki nostaa yhdeksi esimerkiksi onnistuneesta palvelusta Malawissa käytetyn sovelluksen, jonka avulla paikalliset voivat seurata metsäkatoa. Kännykän avulla tapahtuville rahansiirtopalveluille on mantereella myös suuri kysyntä. Senegalissa palvelusta on saatu hyviä kokemuksia. Malissa kännykkä on tuonut apua terveyspalveluihin tarjoamalla terveysneuvontaa syrjäisillä alueilla. Uusia palveluja luodaan jatkuvasti lisää.

Halpapuhelinmarkkinat ovat matkapuhelinyhtiöille hankalat. Halvoissa puhelimissa kilpailu on kovaa ja piratismi syö aitojen merkkien menekkiä. Nokia yrittää vastata kilpailuun tuomalla mahdollisimman paljon älypuhelinten palveluja uuteen malliin mahdollisimman halvalla. Halvat mallit eivät paranna yhtiön tulosta samalla tavalla kuin hyvin tuottavat kalliit älypuhelimet, mutta uusia käyttäjiä halpamalleilla on mahdollista saada lähivuosina miljoonia lisää.